Tuntumia kolmen asutun talvikuukauden perusteella

Suunniteltua pidemmäksi vierähti väli edellisestä blogikirjoituksesta, ollaan tehty juuri sitä mistä loppusyksyllä haaveilinkin: eletty normaalia arkea ja annettu akkujen latautua. Ennen joulua ajaessani ok- työmaiden ohi hykertelin itsekseni ajatellessani niitä poloisia rakentajia, joilla on koko urakka vasta alkutekijöissään. Viime viikolla jo katselin kaihoten samoja työmaita: miten mukavaa se kaikki ahertaminen olikaan! Ilmeisesti sitten akut on ladattu. Vaikka joulu menikin jo aikoja sitten, oheinen kuva vielä aiheeseen liittyen.

JT-talon laatua 

Talo on osoittautunut tiloiltaan hvyin toimivaksi, avaruutta ja valoa riittää. Koska suunnittelin talon pohjapiirroksen itse, talon valmistumisen aikana hieman jännitti,  tuliko senttejä puristettua pois viimeisestä versiosta liikaa. Myös ikkunoiden kokoa ja sijoittelua mietin etukäteen, tuleeko talo talvikuukausina olemaan liian pimeä. Kun aurinkoa ei meidän pihallamme näe marraskuun lopulta tammikuun lopulle, niin onhan sisätiloissa päivälläkin hämärää. Pohjaratkaisu on kuitenkin omiin tarpeisiimme huomattavasti toimivampi kuin entinen talo ja näköjään myös valoisampi.

Olin talon rakennusvaiheessa jo varsin vaikuttunut JT-talon toimintatavasta, logistiikasta ja laadukkaasta työn jäljestä kautta linjan. Teknisestikin talo tuntuu toimivan hyvin. Ennen talon luovutusta tehty tiiveysmittaus antoi tulokseksi 0,42l/h, joka on erinomainen. Energiaselvityksen mukaan talo on luokassa B. Leudon talven johdosta ja lyhyen asumisen perusteella on kaukolämmön ja sähköenergian todellista kulutusta vielä hankala verrata entiseen taloon. Kuitenkin joulu-tammikuun energiankulutus näytää olevan pienempää kuin vanhassa talossa, vaikka tässä talossa on lämmitettävää alaa enemmän. Tammikuussa koettu pitkään jatkunut yli -20 asteen pakkasjakso osoitti, että lämmintä riittää. Lattialämmitys on miellyttävä eikä vedon tunnetta esiinny edes ulkoseinien vierustoilla. Muistaakseni sinne vedettiinkin lämmitysputkisto tiuhempaan kuin keskilattialle. Lämmönvaihtimena hönkii Högforsin lämmönjakokeskus Oumanin säätimellä. Muuton jälkeen hieman laskin säätökäyrää, muutapa sille ei ole tarvinnut tehdä. Olohuoneessa, työhuoneessa ja makuuhuoneissa on omat huonetermostaatit, joilla pystyy huonelämpötilaa säätää 18-22° välillä portaattomasti. Olemme pyrkineet pitämään oleskelutiloissa lämpötilan 21-22 asteen välissä ja makuuhuoneissa alempana. Olkkarissakin riittää matalampi lämpötila, jos haluaa lämmittää takkaa. Ja mehän halutaan! 

Sisäilma on erinomainen, ilma riittää kahdenkin henkilön nukkua ovet suljettuna samassa huoneessa eikä hapenpuutteesta ole kärsitty isommankaan porukan kyläillessä. Tuloilmaventtiilit löytyvät makuuhuoneiden lisäksi olohuoneesta, ruokailutilasta, työhuoneesta, pukuhuoneesta ja saunasta. Poistoventtiilejä löytyy keittiöstä, aulasta, vessoista, kodinhoitohuoneesta, vaatehuoneista, työhuoneesta, pesuhuoneesta ja saunasta. Jt- talo käyttää muoviputkea ilmanvaihtokanavissa, mikä lienee ainakin tällaisessa allergia ja astmaperheessä parempi vaihtoehto. Ilmavaihtokojeena on Swegon Casa R5 Smart. Kojeen varsin helppokäyttöinen digitaalinen ohjausyksikkö löytyy kodihoitohuoneen ovenpielestä, mistä esim. suihkusta tullessa ilmastoinnin tehostuksen saa päälle yhdellä painalluksella. Tehostusaika päättyy automaattisesti määrätyn ajan kuluttua. Ohjausyksiköstä löytyy kaiken kaikkiaan 6 erilaista ilmanvaihdon asetusta (esim.takkatoiminto ja imurointitoiminto), eli ilmanvaihdon säätö tulee tällaisilta tumpeloiltakin helposti hoidettua. Säätimessä on jonkinlainen kesäviilennystoimintokin, mutta siihen pitää perehtyä sitten vasta, kun on sen aika.

Varsin positiivisissa tunnelmissa on siis asumisen vauhtiin päästy. Ainoana miinuksena toistaiseksi on ollut ilmastointikojeen huurtumisenestoautomatiikan toiminta kovilla pakkasilla. Ongelmana on takan veto huurteenestotoiminnan aikana, palaan aiheeseen kokonaan omassa tekstissä.